Nuoriso on ollut mukana palokunnan toiminnassa vuodesta 1948.
1948 – 1954
Pojat tulivat mukaan palokuntatoimintaan jo ennen kuin kunnollista kalustoa tai vakituista tilaa oli saatavilla harjoittelua varten. Alkuaikoina palokunnan toiminta keskittyi varainkeruuseen, jossa myös pojat olivat mukana.
1950-luvun alussa pojilla ei ollut omia harjoituksia, vaan he osallistuivat yhteisiin harjoituksiin miesten kanssa. Vuoden 1951 toimintakertomuksessa kerrotaan: “Harjoitusiltoja oli toukokuun 1 viikosta syyskuun loppuun joka keskiviikkoilta, johon osallistuivat kokonaisuutta katsellen hyvin harvat palokuntalaiset, mikä on miinuksella merkittävä tämän kuluneen vuoden toimintaan. Mutta ilahduttavaa näissä harjoituksissa on se, että 10-15 v. poikia oli runsaasti mukana.”
Turun ja Porin Läänin palokuntaliiton leirille pojat osallistuivat ensimmäisen kerran vuonna 1951 Turun VPK:n poikaosaston johtajan alaisuudessa.
Vuonna 1952 palokunnan hallitus keskusteli poikatyön vahvistamisesta, ja syksyllä Erik Kattelmäki nimettiin ensimmäiseksi poikaosaston johtajaksi. Seuraavana vuonna poikatyön johtajaksi nimettiin Matti Kairisto. Poikaosasto järjesti omia harjoituksia talvikautena sunnuntaisin ja kesäkautena keskiviikkoisin. Osastossa suoritettiin myös palokuntapoikamerkkejä ja kilpailtiin toisia poikaosastoja vastaan.
1955 – 1959
Vuonna 1955 palokunta aloitti rakentamaan asemaa edellisenä vuonna kaupungilta vuokralle saadulle tontille. Rakennustyöt olivat suuri ponnistus kaikilta palokunnan jäseniltä. Myös pojat osallistuivat, muun muassa vuoden 1956 tammikuun hallinnon pöytäkirjassa on maininta: “Annettiin nuorisojoukkueen pojille tehtäväksi laudoittaa kerhosalin välikatto J. Hietasen valvonnassa.”
Oman paloasemarakennuksen valmistuminen ja ensimmäisen paloauton käyttöönotto veivät toimintaa harppauksen eteenpäin. Poikaosaston toiminta oli monipuolista ja osasto järjesti harjoituksia, oppitunteja, kerhoiltoja, illanviettoja ja urheilutapahtumia. Pojat suorittivat myös erilaisia kursseja sekä osallistuivat kilpailuihin ja leireille. Palokuntapojat osallistuivat myös hälytyksiin.
1960 – 1969
Poikaosaston toiminta vakiintui, ja koulutuksessa noudatettiin Turun ja Porin läänin palokuntapoikatyönjohtajan vuosittain lähettämää runko-ohjelmaa. Koulutuksessa keskityttiin muun muassa kaluston tuntemiseen ja käsittelyyn, liikuntakasvatukseen, ennakkopalosuojeluun, kodin paloturvallisuuteen ja kokoustekniikkaan. Koulutus koostui oppitunneista, harjoituksista ja kursseista sekä leiritoiminnasta.
Kursseista pojat suorittivat ensin palokuntapoikakurssin. Muita kursseja olivat esimerkiksi ensiapukurssi, pienoismoottoriruiskun hoitajakurssi, pienoismoottoriruiskun hoitajan jatkokurssi, joukkueenjohtajakurssi, ryhmänjohtajakurssi ja ruodunjohtajakurssi. Kursseja suoritettiin omassa palokunnassa sekä leireillä.
Osasto osallistui myös monenlaisiin urheilutapahtumiin, kuten hiihtokilpailuihin ja lentopallo-otteluihin. Urheilukilpailuiden lisäksi osasto osallistui kalustokilpailuihin ja tietokilpailuihin.
1960-luvun loppupuolella poikaosaston koko kasvoi yli 40 poikaan ja poikaosaston rinnalle perustettiin nuorisojoukkue 15 – 17 -vuotiaille pojille.
1970 – 1979
Poikaosaston toiminta oli monipuolista. Viikkoharjoituksissa noudatettiin edellisen vuosikymmenen tapaan Turun ja Porin läänin palokuntapoikatyönjohtajan laatimaa runko-ohjelmaa. Oppitunneilla käsiteltiin muun muassa palolakia, kalustokilpailujen sääntöjä, palokuntamuotoja, ennakkopalosuojelua, kodin palontorjuntaa, toimintaa tulipaloissa ja ensiapua. Harjoitukset olivat erilaisia tilanneharjoituksia, kaluston tuntemusta ja kilpailuharjoituksia.
Osasto järjesti omia leirejä sekä osallistui Turun alueen ja Turun ja Porin läänin palokuntaliiton leireille. Vuonna 1975 palokunta osti lähinnä poikaosaston tarpeisiin puolijoukkueteltan, joka on yhä nuoriso-osaston käytössä.
Kilpailutoiminta oli melko vilkasta, ja osasto osallistui ennalta harjoiteltaviin ja niin sanottuihin pimeisiin kalustokilpailuihin sekä kymmenen tehtävän kilpailuihin. Urheilukilpailuista merkittävimpänä voidaan pitää hiihtokilpailuja. Lisäksi osallistuttiin luistelukilpailuihin ja pelattiin lentopallo- ja jalkapallo-otteluita toisten palokuntien poikaosastoja vastaan.
1970-luvun loppupuolella osasto osallistui koko palokunnan sieniretkiin ja patikkaretkiin.
Ahkerimmin toimintaan osallistuva poika sai vuosittain kiinnityksen Esko Lehtolan pokaaliin.
1980 – 1989
Osastosta alettiin käyttämään poikaosaston sijaan nimeä nuoriso-osasto. Vuoden 1985 yhdistyksen syyskokouksessa muutettiin sääntöjä niin, että myös tytöt saavat osallistua toimintaan. Vuodesta 1980 lähtien ahkerimmin viikkoharjoituksissa käynyt nuori on palkittu Jaskan malja -kiertopalkinnolla. Palkinnon on lahjoittanut Jaakko Latvala, ja sitä jaetaan edelleen nuorten joulujuhlissa. Nuorten asuissa tapahtui suuri muutos vuonna 1987, jolloin nuorille ostettiin niin sanotut punataskuhaalarit. Nuoriso-osaston toiminta koostui viikkoharjoituksista ja leireistä, myös kilpailuihin osallistuttiin.
1990 – 1999
Tytöt tulivat pysyvästi mukaan nuoriso-osaston toimintaan. Vuosikymmenen aikana kesällä järjestettävä liiton koulutusleiri vakiinnutti asemansa osaston vuosittaisena tapahtumana, ja leirille osallistujien määrä kasvoi. Lisäksi osallistuttiin ahkerasti Turun alueen leireille ja järjestettiin omia leirejä sekä Kuusiston Vuolahdessa että Kuuslahdessa. Vuosikymmenen loppupuolella osallistuttiin ahkerasti kalustokilpailuihin ja ensimmäisen kerran kansallisiin nuorten CTIF-kilpailuihin. 90-luvulla palokuntanuorisosähly tuli mukaan ohjelmaan, ja Turun alueen ja läänin sählyturnauksiin osallistuttiin hyvällä menestyksellä. Ennen vuosituhannen vaihdetta harjoitusasuiksi hankittiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tummansinisiä nuorisohaalareita, joissa on keltaiset olkapäät.
2000 – 2009
2000-luvulla viikkoharjoituksien lisäksi nuoret harjoittelivat ahkerasti CTIF-kilpailuihin. Menestystä tuli useassa kansallisessa kilpailuissa ja Rantakulman VPK:n joukkue pääsi edustamaan Suomea kahden vuoden välein järjestettäviin kansainvälisiin kilpailuihin Kuopioon vuonna 2001, Itävaltaan vuonna 2003 ja Kroatiaan vuonna 2005. 2000-luvun alkupuolella osallistuttiin sählyturnauksiin.
Vuosikymmenen suurimmat leirit olivat valtakunnallinen leiri Turussa Kupittaanpuistossa vuonna 2002 ja valtakunnallinen leiri “Yötön yö” Rovaniemellä vuonna 2006. Omia leirejä alettiin järjestää omalla asemalla Vuolahden ja Kuuslahden lisäksi.
2010 – 2018
Vuonna 2010 nuoriso-osasto voitti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön nuorten videokilpailun kodin paloturvallisuus -videolla. Palkintorahoilla nuoriso-osastolle ostettiin uudet oranssit kypärät. Vuonna 2011 joukkue edusti Suomea kansainvälisissä CTIF-kilpailuissa Sloveniassa. Slovenian kilpailuiden jälkeen CTIF-kilpailuihin osallistuminen hiipui. Tummansinisten keltaolkapäisten harjoitushaalareiden rinnalle saatiin hälytysosaston varusterahasta kaksiosaisia nuorisohaalareita ja palokunta sai Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta viidet kaksiosaiset haalarit 70-vuotislahjaksi.
Nykyään nuoriso-osasto harjoittelee koulujen lukuvuosien aikana tiistai-iltaisin sekä järjestää 24 tunnin harjoituksen keväällä ja syksyllä. Harjoitushälytyksiin keskittyvissä 24 tunnin harjoituksissa on kilpailtu leirimalja-kiertopalkinnosta vuodesta 2011 asti. Syyskauden alussa osasto järjestää tutustumiskurssin uusille nuorille.
Turun alueen palokuntanuorten toimintaan on osallistuttu käymällä alueen sankoruiskukilpailuissa syksyisin, alueen nuorten elokuvaillassa joulukuussa ja alueen sählyturnauksessa kevätkaudella. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton palokuntanuorten koulutusleirille osallistutaan heinäkuussa.
Omien tapahtumiensa lisäksi nuoriso-osasto järjestää vuosittain marraskuussa avoimen Päivä paloasemalla -tapahtuman palokunnan muiden osastojen tuella. Toukokuussa osasto järjestää koko palokunnalle avoimet perinteiset palokuntaolympialaiset.
